Limaan palaaminen kahden Boliviassa vietetyn viikon jalkeen avasi silmat. Nama kaksi maata ovat tosiaan erilaisia, lahtien siita etta La Pazissa ruokakaupan loytaminen oli lahes mahdotonta. Tassa muutamia tahtihetkia tuosta vuoristoisesta maasta:
Isla del Sol: Maailman kaunein auringonlasku ja laamanpaskaa Titicaca-jarven saarella, ensimmaisen inkan Manco Capacin synnyinsijoilla.
Death road: Laskeutuminen 4700 metrista 1000 metriin maastopyorilla lapi vesiputousten.
La jungla eli sademetsa: Kumipuita, ginipuita, kaakaopuita, jattilaismuurahaisia, viidakkokalkkunoita, apinoiden aania ja tulikarpasia riippumatossa, sokerin tekoa Tsiman-heimon kanssa. Oppaana kukas muu kuin Baldemar the Jungleman!
Evo Morales: Mies kultin takana nayttaytyi meille livena. Karismaattinen aani ja puhetapa selittavat sita, kuinka uskollisesti kansa seuraa cocalero-johtajaansa.
Kokamuseossa opittua: Inkvisitiolle tuotti ongelmia paattaa onko koka jumalallista vai saatanallista; kaytannon seikat painoivat vaakakupissa enemman kun lehtien pureskelu antoi orjille voimia tyoskennella kaivoksissa pidempaan. Jenkkipankkiiri lopulta antoi tuomion, jonka mukaan kokan pureskelu on Etela-Amerikan maiden koyhyyden ja hidasalyisyyen syy. Ennen Evoa jokainen kokanviljelija oli huumerikollinen, kunnes erityisesti toisin todistettiin.
S.A.L.W. = Small Arms & Light Weapons eli ystavamme Salvatore, brittilais-italialainen matkaseuraamme lyottaytyja. Fiksu poika, jopa niin fiksu etta koki oikeudekseen kutsua suurinta osaa kanssaihmisistaan retardeiksi.
Death road part II: Tuli todistettua, etta on ammatteja ja sairauksia, jotka eivat vain sovi yhteen. Kuten sokeus ja taksikuskius. Ukko ajoi koko matkan kahdella kaistalla, ei nahnyt liikenteenjakajia, jarrutti moottoritiella vauhdin lahes nolliin ja kun vihdoin paasimme kyydista pois, jai tutkimaan antamaamme setelia auton sumuvalon eteen kumartuneena.
Mahtavaa oli, siita gradios = gracias + adios! Ja anteeksi kaikista niista vessapapereista jotka heitin vahingossa vessanponttoon vaikka olisi pitanyt laittaa roskikseen ettei heikko viemari-infrastruktuuri tukkeudu.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
12 paivaa Perussa.
Syotiin tanaan illallista Bembosissa, paikallisessa McDonaldsissa. Herran Jestas, mitka hampurilaiset ja ranskalaiset! Niin nam. Ei ehka ihme, etta peruna tulee taalta.
Tassa muutamia matkalta opittuja faktoja, jotka eivat ole virallisia mutta ainakin silta tuntuvat
1. Perun kansallisruoka on kana ja riisi.
2. Perun kansallisauto on vanha Kupla. Variltaan punainen.
3. Kansallisammatti on taksikuski tai kioskinpitaja.
4. Maailman parhaat mangot tulevat taalta.
5. Kansallissalaatti on Avokado.
6. Kansallisjuoma on Inkacola ja PiscoSour.
7. Marsut ovat ihan jumalattoman kokoisia.
8. Samoin maissi.
9. Fanta on ihan sika makeaa, variaineista ja kuplatonta.
10. Normaalia mehua ei ole, kaikessa on litra sokeria.
11. Harvinaista normaalia mehua puolestaan kutsutaan vedeksi.
12. Jugurtteja on ihan luonnollista pitaa lampimassa.
13. Cruz del Surin bussit ovat uskomatonta luksusta.
14. Rumista kaupungeista Lima on kylla rumin.
15. Cusco puolestaan lienee Inkapaakaupungin lisaksi myos turismi paakaupunki.
Reissu on tahan saakka mennyt ihan hyvin. Tuntuu valilla, etta suurin osa ajasta menee siirtymiseen paikasta toiseen. Huomenna mennaan sademetsaan, mika on mulle ainakin yksi tan reissun kohokohdista. Toivottavasti nahdaan isompia elaimia kuin perhosia.. tosin team Mancora yrittaa olla rohkea nukkumalla ensin Cuscon lentokentalla. Toivottavasti siella on ovi..
Viikko ja ollaan jo Mancoralla! Sademetsassa plus 32 ja siella plus 30. NICE!
Tassa muutamia matkalta opittuja faktoja, jotka eivat ole virallisia mutta ainakin silta tuntuvat
1. Perun kansallisruoka on kana ja riisi.
2. Perun kansallisauto on vanha Kupla. Variltaan punainen.
3. Kansallisammatti on taksikuski tai kioskinpitaja.
4. Maailman parhaat mangot tulevat taalta.
5. Kansallissalaatti on Avokado.
6. Kansallisjuoma on Inkacola ja PiscoSour.
7. Marsut ovat ihan jumalattoman kokoisia.
8. Samoin maissi.
9. Fanta on ihan sika makeaa, variaineista ja kuplatonta.
10. Normaalia mehua ei ole, kaikessa on litra sokeria.
11. Harvinaista normaalia mehua puolestaan kutsutaan vedeksi.
12. Jugurtteja on ihan luonnollista pitaa lampimassa.
13. Cruz del Surin bussit ovat uskomatonta luksusta.
14. Rumista kaupungeista Lima on kylla rumin.
15. Cusco puolestaan lienee Inkapaakaupungin lisaksi myos turismi paakaupunki.
Reissu on tahan saakka mennyt ihan hyvin. Tuntuu valilla, etta suurin osa ajasta menee siirtymiseen paikasta toiseen. Huomenna mennaan sademetsaan, mika on mulle ainakin yksi tan reissun kohokohdista. Toivottavasti nahdaan isompia elaimia kuin perhosia.. tosin team Mancora yrittaa olla rohkea nukkumalla ensin Cuscon lentokentalla. Toivottavasti siella on ovi..
Viikko ja ollaan jo Mancoralla! Sademetsassa plus 32 ja siella plus 30. NICE!
maanantai 21. joulukuuta 2009
Conquistadores scandinavicos,
vastasin kun kysyttiin mita viikingit on. No joo, valloituksesta en tieda mutta kylla tassa itsensa aikamoiseksi matkaajaksi tuntee kun vaihtaa joka paiva maisemaa. Nakyyko niita busseja siella rotkossa, kysyi Max kun herattiin aamulla kapealla vuoristotiella toisella puolella vuorenseinama ja toisella puolella pudotus mereen.
Team Bolivia lahti siis ekojen yhteisten Limassa vietettyjen paivien jalkeen kohti Arequipaa tavoitteena nahda 2 kertaa Grand Canyonin syvyinen Colca Canyon ja siella pesivat kondorikotkat. Lintuja ei nahty kovinkaan lahelta, mutta satoja kilometreja laaksoa, jonka preinkakansat ja myohemmin inkat olivat valjastaneet viljelykayttoon. Vuoristotautia lievitettiin kokateella ja kokatoffeella, ja tanaan tuli vastaan koka jaateloakin. Kuumassa lahteessa olikin yhtakkia kahdeksan suomalaista samaan aikaan.
Vierailimme myos museossa, jossa oli inkojen jumalille uhraaman tyton jaanteet, tuttavallisemmin muumio nimelta Juanita. National Geographicin videon mukaan tyttoa iskettiin paahan ja jatettiin vuorelle kuolemaan ja jaatymaan, mutta hei, han ei kuollut turhaan, koska through her, the incas speak to us even today. Kiva.
Yobussilla palailtiin muun poppoon luo Cuscoon Inca Tupac Amarun maisemiin. Pian alkaa salsatunti, adios!
Team Bolivia lahti siis ekojen yhteisten Limassa vietettyjen paivien jalkeen kohti Arequipaa tavoitteena nahda 2 kertaa Grand Canyonin syvyinen Colca Canyon ja siella pesivat kondorikotkat. Lintuja ei nahty kovinkaan lahelta, mutta satoja kilometreja laaksoa, jonka preinkakansat ja myohemmin inkat olivat valjastaneet viljelykayttoon. Vuoristotautia lievitettiin kokateella ja kokatoffeella, ja tanaan tuli vastaan koka jaateloakin. Kuumassa lahteessa olikin yhtakkia kahdeksan suomalaista samaan aikaan.
Vierailimme myos museossa, jossa oli inkojen jumalille uhraaman tyton jaanteet, tuttavallisemmin muumio nimelta Juanita. National Geographicin videon mukaan tyttoa iskettiin paahan ja jatettiin vuorelle kuolemaan ja jaatymaan, mutta hei, han ei kuollut turhaan, koska through her, the incas speak to us even today. Kiva.
Yobussilla palailtiin muun poppoon luo Cuscoon Inca Tupac Amarun maisemiin. Pian alkaa salsatunti, adios!
tiistai 15. joulukuuta 2009
lauantai 21. marraskuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)